Suolaista ja makeaa

"Kevään herätessä heidän rakkautensa puhkesi uuteen kukoistukseen ikään kuin talven koettelemukset olisivat lujittaneet heidän liittoaan. Koskaan aiemmin he eivät olleet suudelleet näin kauan."

Katson aika vähän kotimaisia elokuvia, mikä sinänsä on harmi, sillä Suomessa tehdään myös oikeasti oivaltavia ja kunnianhimoisia elokuvia. Suomalainen elokuva on muutakin kuin pelkkää Uunoa, Rillumareitä, Mattia ja Varesta. Se on myös Lumikuningatarta, Tulennielijää ja Neitoperhoa. Usein nämä helmet vain jäävät massiivisten Solar-tuotantojen varjoon. Yhden tällaisen suomalaisen elokuvahelmen bongasin jokin aika sitten kirjaston dvd-hyllyltä.

Kaisa Rastimon ohjaama Suolaista ja makeaa (1995) on komedia rakastumisesta ja mahdottomasta rakkaudesta. Anna ei ole koskaan ollut rakastunut, kunnes hän kohtaa Laurin ja romanssi on valmis. Annan ja Laurin rakkaus on kitkeränsuloista, riuduttavaa ja kestämätöntä. He riitelevät ja rakastelevat, vihaavat mutta rakastavat taas toisiaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Elämä on huojumista vihan ja rakkauden, halun ja syytösten ääripäiden välillä.

 

Elokuvassa Annan ja Laurin rakkaus on kuin luonnonvoima, jota ei ole mahdollista hallita. Rakastaminen on jotain täysin valtaansa vievää ja ennakoimatonta. Rakkaus ja rakastaminen käsitetään jonain, joka tapahtuu meille tahdosta riippumatta, eikä niinkään jonain, jonka itse aiheutamme ja valitsemme. Länsimaisen romanttisen rakkauden ideaan kuuluu tunteiden ylenpalttisuus ja hallitsemattomuus. Tunteet vievät mukanaan ja vuotavat yli. Rakkaus tekee mustasukkaiseksi, kostonhaluiseksi, himokkaaksi, onnelliseksi ja onnettomaksi. Ihminen ei pysty tekemään ratkaisuja, vaan hän on kokonaan rakkauden riivaama. Rakastunut toimii järjettömästi, murjottaa ja loukkaa, torjuu, kunnes antautuu.

Elokuvalliseen romanttisen rakkauden narratiiviin kuuluu riutumisen, kivun ja vihan romantisoiminen. Pariskunnan riidat ajavat niin romanssin osapuolet kuin heidän ystävänsäkin hulluiksi. Välillä lähdetään kavereiden kanssa laivalle ja vedetään perseet. Vastoinkäymisten tarkoitus on kuitenkin vain lujittaa rakkautta ja yhteenkuuluvuutta. Tällaisen kiduttavan rakkauskäsityksen huipentuma on Romeo ja Julia -tyyppinen rakkaus, joka lopulta viimeistelee itsensä kuolemassa. Rakkauden rinnastamista luonnonvoimien kaltaiseksi ilmiöksi pidetään yllä kuolemametaforien kautta.

Eräässä kohtauksessa Anna pohtiikin rakkauttaan Lauriin seuraavasti: "Ehkä se oli vain luontokokemus."

Lopulta mielipuolinen rakastuminen on kuitenkin hullaantumista mielikuvaan. Anna ja Lauri eivät pysty keskeyttämään suutelemista. He laskevat liukumäkeä suudellen, uivat vierekkäin samalla suudellen. Loputon suuteleminen on halua sulautua yhteen - tai paremmin, halua sulautua yhdessä mielikuvaan. Rakkauden alkuhuumassa kyse ei kuitenkaan ole rakkaudesta ja halusta rakastaa toista, sillä rakkaus ymmärtää toisen irralliseksi ja itsenäiseksi omaksi persoonaksi ja hyväksyy myös sen. Annan ja Laurin romanssi on fantasiaa.

Annan ja Laurin romanssi on näin mahdoton, sillä he eivät kykene luopumaan mielikuvastaan ja kohtaamaan toisiaan todellisina ihmisinä. He edustavat toisilleen lopullista täyttymystä, joka ei kuitenkaan voi toteutua. He eivät osaa siirtyä rakastumisesta rakastamiseen. Rakastaminen vaatii todellisen toisen vastaanottamista. Romanssi on hullaantumista kuvaan. Se ei perustu toisen ominaisuuksien kohtaamiselle ja hyväksynnälle.

Suolaista ja makeaa on visuaalisesti ja auditiivisesti runsas elokuva. Se leikittelee äänillä, väreillä ja valoilla. Kuvakulmat ovat jännittäviä ja yllättäviä. Mielenkiintoinen piirre elokuvassa on sen leikinomaisuus ja lelujen käyttäminen rekvisiittana. Aikuiset leikkivät vesipyssyillä, pehmoleluilla ja kumiankoilla ja laskevat liukumäkeä. Myös elokuvan äänimaailma on lapsellinen. Ehkä lapsenomaisuuden tarkoitus on korostaa aikuisten maailman leikkimäisyyttä, sillä sitähän aikuisten romanttiset tarinatkin ovat - satua. Ja nykyään sadusta on tullut yhä enemmän todellisuutta. Onhan nykyiset hääkäytännötkin kopioitu pitkälti amerikkalaisista elokuvista. Myös aikuiset rakentavat maailmaansa tarinoiden ja kuvien kautta.